On ihmisiä, jotka kannustavat. Ovat positiivisella tavalla uteliaita ja jotka osaavat sanoa ne juuri oikeat sanat mitä kaipaakin. Kysymykset ovat eteenpäin johdattavia - en ole vielä miettinytkään tuota ja innostavat jatkamaan. On ihanaa, kun elämässä on tällaisia ihmisiä.
Sitten. On ihmisiä, joita ei pysty miellyttämään. He eivät tunnu edes ymmärtävän, että jotain voisi tehdä siksi, että se innostaa. Haetaan negatiivisia juttuja vaikka kivenkolosta. Tai, vielä tylsempää, ignorataan kiinnostus täysin. Ei huomioida, ihan kuin olisit ilmaa, jos kerrot kiinnostuneesi jostain jutusta. Ja jatketaan arjesta valittamista. On niin vaikeaa, kun... Elämässäni on myös tällaisia ihmisiä.
Ajattelen, että on surullista, kun toinen ei pysty asettumaan saappaisiini ja näkemään kiinnostustani - ja innostumaan itse edes pikkuisen. Mutta, siitä tiedän, että tällainen henkilö ei välttämättä anna itsensä innostua edes omille jutuilleen...
Arjessa voi asioihin suhtautua monella tapaa. Ruokaa voi laittaa siksi, että on nälkä. Tai sitten siitä - sekä ruoanlaitosta että itse lopputuloksesta voi nauttia. Niin myös monessa muussa asiassa.
Miten sinä suhtaudut asioihin tänään? Valitsetko surkuttelun tien - vai pienistä, ja miksei suuremmistakin, asioista nauttimisen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti