Poihdin eilen Aarrekartta-teemaa ja mieleni vaeltaa edelleen samoissa jutuissa, erityisesti Salaisuus-kirjan tekniikassa.. miten voisi elää jo nyt niin, että toivottu asia olisi jo toteutunut..
Haluaisin itse tehdä töitä vauvan päiväuniaikaan ja jatkaa samalla hoitovapaalla. Niinpä toimin nyt jo siten, että mm. kirjoittelen blogitekstini juuri niihin aikoihin ja ajoitan näihin hetkiin myös muut harrastukset (ompelun). Pyrin pitämään mieleni avoimena sille, mitä töitä voisin tällä välillä tehdä ja uskon, että kun on sen aika, minulle on löytynyt juuri niitä töitä kuin haluaisinkin tehdä. Uskon myös, että ne jollain tavalla tulevat liittymään kasvunpolkuuni.
Huomasin myös, että kun sain uuden idean, joka voisi johdattaa eteenpäin, niin meinasin teilata sen. Vain siksi, että se tuntui jollain tavalla "tyhmältä" ja joku voisi arvostella sitä, vaikka innostuin siitä itse heti. Yritänkin tehdä sille tilaa mielessäni ja kuvittelen aloittavani mahdollisimman pienin askelin. Että vain kokeilen, ja katson sitten, mihin se johdattaa. Onko se vain sivupolku tai johdattaisiko se suoraan eteenpäin.
Kaipaankin välillä hiljaisia hetkiä, jotta voisin kuunnella ajatuksiani. Mutta mutta..mies on raksahommissa ja päivät ovat välillä jotain aivan muuta kuin hiljaisia. Ja sitten lopulta sen rauhallisen hetken saattaa vielä täyttää jollain aivan turhallakin.. Mutta toivottavasti osaan seuraavalla kerralla vain nauttia siitä.. antaa ajatusten tulla ja mennä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti